Tämä rakkaus on susi pukeutuneena pellavaksi. Tämä tuska on susi pukeutuneena hurmioksi. Rakkaus, jonka sinulle annoin liian aikaisin on nyt sinulla. Tiedän, etten tule saamaan sitä koskaan saman kokoisena takaisin. Olet repinyt sen kappaleiksi ja tiputellut sitä syliini pieninä hippuina.
Nyt, kun sinä olet rikki minä en voi kuin odottaa, odottaa aikaa, jolloin tiedät mitä haluat tehdä. Tehdä minun kanssani. Ajelehdin synkässä joessa. Aika ajoin uoman takaa paljastuu kirkkain rakkauden valo, joka sokaisee minut ja tuskani. Toisen uoman takaa saapuu pimeys joka hukuttaa minut ja toivoni.
Sinä olet se joki, jossa ajelehdin uppoavassa veneessä. Jos vene uppoaa, olen kokonaan sinun. En osaa korjata venettä, joten sen upoaminen on vain ajan kysymys. Se, lähetätkö veneen hylyn ja minut ajelehtimaan pinnan alla, vai syleiletkö minua ja veneen hylkyä virrassasi, on asia jonka vain sinä voit päättää. Se tekee minusta toivottoman, olen ajanut itseni taas siihen tilanteeseen, että olen täysin toisen, epävarman ja huojvan tornin varassa koko elämäni käsissäni.
Pyyhit kyyneleeni ja sait minut tahtomaan jäädä. Jäädä sinun vaaralliseen, mutta niin toivottoman vastutamattomaan syliisi. Kaksoiselämäsi pimeän puolen iloksi. Sait minut uskomaan kauneuteen, joka minusta loistaa. Sait itse voimaa vetäessäsi valoani sieluusi, jota et minulle koskaan lupauksista huolimatta avannut. Olin sinun syysi hymyillä ja sinun syysi itkeä, mutta koska olen pimeän puolen pieni valo, olen salaisuus. Olen salaisuus josta kukaan ei tiedä. Se tekee minusta heikon lasin joka sinun on vaarallisen helppo särkeä.
